Wong Kar-Wain elokuvien ensi-illat ovat aina suuria hetkiä, niin Aasiassa kuin Euroopassakin. 2046-elokuvan valmistumista on odotettu jo lähes viisi vuotta. Vihdoin pitkä odotus on palkittu ja elokuva on saatu tänne Pohjolan perukoillekin asti. Wong Kar-Wai ei tälläkään kertaa ole pettänyt fanejaan. Tuttua ja laadukasta draamaa omaperäisellä visuaalisuudella sävytettynä on Wong Kar-Wain elokuvien onnistumisen takuu.

2046 on eräänlainen jatko osa Wongin edelliselle elokuvalle In the Mood for Love ja se jatkaa samaa 1960-luvun teemaa kuin vuonna 1990 valmistunut Days of Being Wild. Tony Leung esittää jälleen herra Chow'ta, joka tosin on hyvin erilainen mies kuin In the Mood for Love'ssa nähtiin. Hän on edelleen kirjailija ja toimittaja, mutta alakuloinen ja yksinäinen olemus on vaihtunut naistenmiehen ja boheemin taiteilijan rooliin. Chow kirjoittaa tulevaisuuteen sijoittuvia romaaneja, joihin hän osittain tietoisesti ja osittain tiedostamattaan ottaa aiheita ja henkilöitä hänen oikeasta elämästä. Henkilöt ovat tietysti naisia, joita Chow kohtaa majaillessaan pienessä hotellissa. Lulu (Carina Lau) on tanssijatar, Bai Ling (Zhang Ziyi) on nuori ja kaunis ilolintu, Wang (Faye Wong) on hotellinomistajan villi tytär sekä lisäksi Su Li Zhen (Gong Li), salaperäinen uhkapeluri Musta Hämähäkki. Mukana vilahtaa myös toinen Su Li Zhen (Maggie Cheung), nainen Chow'n menneisyydestä.

Wong Kar-Wain elokuvat ovat aina täydellisiä katsomisnautintoja, eikä 2046 ole poikkeus tästä. Elokuvaa katsoessa on olo kuin olisi unessa. Kuvat etenevät harmonisesti ja katsoja voi vain heittäytyä kaikilla aisteillaan mukaan elokuvaan seesteiseen tunnelmaan. 2046 jatkaa visuaalisesti samoilla linjoilla kuin In the Mood for Love. Christopher Doylen kuvaus ja William Changin lavastus ja puvut ovat jälleen omaa luokkaansa. Ahtaat huoneet ja synkät maisemat luovat autenttista 60-luvun tunnelmaa. Lisäksi mukana on hyvin eroottisia kohtauksia ja tietokone-efekteillä luotuja futuristisia kaupunkikuvia, jotka tuovat 2046-elokuvaan oman persoonallisen säväyksen. Tunnelman kruunaa tietysti tärkeässä osassa oleva musiikki, joka tällä kertaa koostuu 60-luvun kaihomielisistä ooppera-aarioista ja jazzahtavista iskelmistä.

Wong Kar-Wai on henkilöohjauksen mestari. Näyttelijöiden jokainen pieni liike ja ele on tarkkaan mietitty ja ne kuvastavat enemmän kuin pelkät sanat. Elokuvan näyttelijät ovat kaikki onnistuneita valintoja. Aina yhtä sympaattinen Tony Leung on onnistunut tekemään roolistaan hyvinkin erilaisen, mitä In the Mood for Lovessa nähtiin. Hänen näytteleminen on hyvin pienieleistä, mutta samalla näistä pienistä eleistä kuvastuu koko hänen roolihahmonsa maailma ja ajatukset. Carina Lau ja Gong Li edustavat kypsempiä naisia, joiden roolihahmot on verhottu mystiikalla ja salaperäisyydellä. Zhang Ziyi ja Faye Wong ovat vakuuttavia nuorina tyttöinä, jotka eivät ole vielä tehneet omia ratkaisuja elämänsä suhteen. Lisäksi sivuosista voi mainita In the Mood for Love'sta tutun kaljupäisen Ping Lam Siu'n, joka tuo elokuvaan mukaan annoksen tahatonta komiikkaa.

2046-elokuvan tarina ja sen henkilöt muistuttavat hyvinkin paljon Wong Kar-Wain urbaani-elokuvia Fallen Angels ja Chunking Express. Pienistä tarinoista koostuu isompi kokonaisuus, jossa haikaillaan hyvän ja stabiilin maailman perään. Wong Kar-Wain elokuvat eivät rajoitu vain valkokankaalla nähtävään pariin tuntiin, vaan tarinoiden alku ja loppu tapahtuvat elokuvan ulkopuolella. Mitä todella tapahtuu tai tulee tapahtumaan, tai mikä on kaiken syvin olemus. Wong Kar-Wai ei anna ratkaisuja näihin kysymyksiin, vaan asiat jäävät katsojien mielikuvituksen varaan. 2046 on luku, joka kulminoituu yhteen hotellihuoneeseen, mutta jolla on syvempi merkitys niin Chow'n kirjoittamassa romaanissa kuin Chow'n omassa elämässä, kuten myös koko elokuvassa.